Gažaldagat ja vástádusat
1. Mo lea válljen oasseváldiid?
2. Mii dáhpáhuvvá skovi dieđuiguin?
3. Maid jerret jearaldatskovis?
4. Mii lea ulbmil fylkkadearvvašvuođaiskkademiin?
5. Lea go juohke gildii/suohkanii sierra statistihkka?
6. Manne mis lea sáme lassimodula?
7. Mo čálán allodaga ja deattu?
Vástádus 1. Oasseváldiid gesset sahtedohko álbmotregisteris. Geavahat Hálddašandirektoráhtta ja IKT (Difi) oktavuođadieđut viežžat e-boasta dahje mobiilanummára.
--
Vástádus 2. Oassálastiid vástádusdieđut, vurkejuvvojit ja gieđahallojuvvojit gustovaš olmmošsuodjalusnjuolggadusaid mielde. Visot dieđut gieđahallojuvvojit nama ja riegádannummira haga dahje eará njuolga dovdá dieđuiguin . Bohtosat álmmuhuvvojit joavkodásis ja eai goassege oktagasdásis. Ii leat vejolaš dovdáhit ovttaskasolbmo iskkadeami statistihkas dahje dutkamis. Fylkkasuohkan/ássangielda ožžot dušše anonyma dihtorfiillaid maid besse viidásit analyseret.
Álbmotdearvvašvuođainstituhttii sáhttá viežžat dieđuid eará registariin maiddái, ovdamearkka dihte dieđuid dállodoalu, riikaduogáža, barggahusa, dietnasa ja dearvvašvuođa birra. Dáid dieđuid vižžet Statistalaš guovddášdoaimmahaga registariin. Ulbmil lea kvaliteahttadárkkisteapmi ja ovdanbuktit buori analysaid. Fylkka sáhttá maiddái geavahit bohtosiid ovdamearkka dihte dutkat guđe váikkuhusat dienas, oahpu, dahje eará sosiála váikkuhanbealit leat dadjamuš fylkka dearvvašvuođadilálašvuhtii. Jearranskovi álggus lea olles miehtan teaksta. Geahča jearranskovi dás.
Álbmotdearvvašvuođainstituhttii sáhttá viežžat dieđuid eará registariin maiddái, ovdamearkka dihte dieđuid dállodoalu, riikaduogáža, barggahusa, dietnasa ja dearvvašvuođa birra. Dáid dieđuid vižžet Statistalaš guovddášdoaimmahaga registariin. Ulbmil lea kvaliteahttadárkkisteapmi ja ovdanbuktit buori analysaid. Fylkka sáhttá maiddái geavahit bohtosiid ovdamearkka dihte dutkat guđe váikkuhusat dienas, oahpu, dahje eará sosiála váikkuhanbealit leat dadjamuš fylkka dearvvašvuođadilálašvuhtii. Jearranskovi álggus lea olles miehtan teaksta. Geahča jearranskovi dás.
--
Vástádus 3. Gažaldagat lea dearvvašvuođa, loaktima ja eará diliid birra main lea mearkkašupmi álbmotdearvvašvuhtii. Jearaldatskovi vuolggasadji lea dearvvašvuođaláhka mas dadjo dát oasit berrejit leat mielde suohkaniid/gielddaid oppalašgovas.
• Bajásšaddan- ja birgenláhkedilli: earet eará ekonomalaš eavttut ja dilli nu go ássanbáiki vealgi, bargu ja oahppu, sosiála doarjja.
• Fysalaš, biologalaš, kemihkalaš ja sosiálalaš biras: earet eará lagasbiras ja riejan giksašuvvat
• Hávvudeamit ja roasut/lihkohisvuođat
• Dearvvašvuođalaš láhtten: rumašlaš aktivitehtat, biebman, duhpáha ja gárrenmirku geavaheapmi
• Dearvvašvuođadilli: dearvvašvuohta, bátnedearvvašvuohta, buozalmasvuohta ja psyhkalaš giksašuvvamat
• Bajásšaddan- ja birgenláhkedilli: earet eará ekonomalaš eavttut ja dilli nu go ássanbáiki vealgi, bargu ja oahppu, sosiála doarjja.
• Fysalaš, biologalaš, kemihkalaš ja sosiálalaš biras: earet eará lagasbiras ja riejan giksašuvvat
• Hávvudeamit ja roasut/lihkohisvuođat
• Dearvvašvuođalaš láhtten: rumašlaš aktivitehtat, biebman, duhpáha ja gárrenmirku geavaheapmi
• Dearvvašvuođadilli: dearvvašvuohta, bátnedearvvašvuohta, buozalmasvuohta ja psyhkalaš giksašuvvamat
--
Vástádus 4. Fylkkadearvvašvuođaiskkadeapmi lea fylkka álbmoga dearvvasvuođadilálašvuođa birra ja guđemuš fáktorat váikkuhit álbmotdearvvašvuhtii.
Bohtosiid juogadit politihkkariin ja bargiin suohkanin/gielddain ja fylkkasuohkanin/-gielddain vai besset máhtolašvuođa geavahit álbmotdearvvašvuođabarggus.
– Lea dehálaš ahte ollosat servet vai bohtosat čájehit rivttes gova dearvvašvuođa ja loaktima álbmogis. Mii sávvat ahte sii geat leat bovdejuvvon searvvat vástidit jearranskovi, dadjá prošeaktajođiheaddji Thomas S. Nilsen, Álbmotdearvvašvuođainstituhtta.
Álbmotdearvvašvuođalága olis galget suohkaniin/gielddain ja fylkkasuohkaniin/-gielddain leat oppalašgovva álbmotdearvvašvuođa birra. Fylkkadearvvašvuođaiskkadeapmi lea okta oassi dán oppalašvuođabarggus. Nuppi dehálaš oassi lea álbmotdearvvašvuođaprofiila statistihkain maid Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ráhkada juohke jagi gielddaide, gávpotosiide ja fylkkaide.
Álbmotdearvvašvuođabarggus fertejit suohkanat/gielddat ja fylkkasuohkanat/gielddat earenomážit leat fuomášupmi ovdánahttindovdomearkkaide mat sáhttet ráhkadit dahje bajásdoallat sosiálalaš dahje dearvvašvuođa váttisvuođaid dahje sosiála dearvvašvuođaerohusaid. Danne lea ge fylkkadearvvašvuođaiskkadeamis ollu gažaldagat eallindilálašvuođa, lagasbirrasa ja bajásšaddama birra.
Earet go geavahit dán álbmotdearvvašvuođabargui, lea ulbmil geavahit fylkkadearvvašvuođaiskkadeami dieđuid dutkamii.
Bohtosiid juogadit politihkkariin ja bargiin suohkanin/gielddain ja fylkkasuohkanin/-gielddain vai besset máhtolašvuođa geavahit álbmotdearvvašvuođabarggus.
– Lea dehálaš ahte ollosat servet vai bohtosat čájehit rivttes gova dearvvašvuođa ja loaktima álbmogis. Mii sávvat ahte sii geat leat bovdejuvvon searvvat vástidit jearranskovi, dadjá prošeaktajođiheaddji Thomas S. Nilsen, Álbmotdearvvašvuođainstituhtta.
Álbmotdearvvašvuođalága olis galget suohkaniin/gielddain ja fylkkasuohkaniin/-gielddain leat oppalašgovva álbmotdearvvašvuođa birra. Fylkkadearvvašvuođaiskkadeapmi lea okta oassi dán oppalašvuođabarggus. Nuppi dehálaš oassi lea álbmotdearvvašvuođaprofiila statistihkain maid Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ráhkada juohke jagi gielddaide, gávpotosiide ja fylkkaide.
Álbmotdearvvašvuođabarggus fertejit suohkanat/gielddat ja fylkkasuohkanat/gielddat earenomážit leat fuomášupmi ovdánahttindovdomearkkaide mat sáhttet ráhkadit dahje bajásdoallat sosiálalaš dahje dearvvašvuođa váttisvuođaid dahje sosiála dearvvašvuođaerohusaid. Danne lea ge fylkkadearvvašvuođaiskkadeamis ollu gažaldagat eallindilálašvuođa, lagasbirrasa ja bajásšaddama birra.
Earet go geavahit dán álbmotdearvvašvuođabargui, lea ulbmil geavahit fylkkadearvvašvuođaiskkadeami dieđuid dutkamii.
--
Vástádus 5.Váldonjuolggadusa mielde fertejit goit leat 400 vástádusa jus jearahallan statistihkka galgá leat luohtehahtti.
Vai suohkanat/gielddat main leat unnit go 400 vástádusskovi galget oaččut statistihkka, lea vejolaš bidjat oktii smávit suohkan-/gieldajoavkun, nu gohččoduvvon gielddaidgaskasaš guovlun go boađusraportta ráhkadahttet. Gielddaidgaskasaš guovlun leat dábálaččat kránnjásuohkanat/-gielddat main lea sullasaš álbmotčoahkkádus ja dearvvasvuođadilálašvuohta.
Go ráhkadit dáidda gielddaidgaskasaš guovlluide statistihkka, gusto dáidda suohkaniidda/gielddaide mat leat guovllus.
– Go bohtosat fylkkadearvvašvuođaiskkadeamis bohtet ovttaskas fylkkas ja leat dahkan daid vuosttaš guorahallamiid, de easka sáhttit dadjat guđemuš suohkanat/gielddat ožžot sierra statistihka, ja guđemuš suohkanat/gielddat ožžot gielddaidgaskasaš guovlostatistihkka, muitala Thomas Nilsen, Álbmotdearvvašvuođainstituhtta.
Eará sivva manne unnit gielddat/suohkanat lea gielddaidgaskasaš guovlostatistihkka, lea anonymitehta dárbu. Unnit gielddain/suohkaniin lea stuorát vejolašvuohta ovttaskasolbmo sáhttá eahpenjuolga dovdáhit go iešguđet gažaldagaid ja vástádusaid tabealla geahččá. Go leat eanet vástádusat, de ii leat šat várra ahte muhtin dovdáhuvvo.
Vai suohkanat/gielddat main leat unnit go 400 vástádusskovi galget oaččut statistihkka, lea vejolaš bidjat oktii smávit suohkan-/gieldajoavkun, nu gohččoduvvon gielddaidgaskasaš guovlun go boađusraportta ráhkadahttet. Gielddaidgaskasaš guovlun leat dábálaččat kránnjásuohkanat/-gielddat main lea sullasaš álbmotčoahkkádus ja dearvvasvuođadilálašvuohta.
Go ráhkadit dáidda gielddaidgaskasaš guovlluide statistihkka, gusto dáidda suohkaniidda/gielddaide mat leat guovllus.
– Go bohtosat fylkkadearvvašvuođaiskkadeamis bohtet ovttaskas fylkkas ja leat dahkan daid vuosttaš guorahallamiid, de easka sáhttit dadjat guđemuš suohkanat/gielddat ožžot sierra statistihka, ja guđemuš suohkanat/gielddat ožžot gielddaidgaskasaš guovlostatistihkka, muitala Thomas Nilsen, Álbmotdearvvašvuođainstituhtta.
Eará sivva manne unnit gielddat/suohkanat lea gielddaidgaskasaš guovlostatistihkka, lea anonymitehta dárbu. Unnit gielddain/suohkaniin lea stuorát vejolašvuohta ovttaskasolbmo sáhttá eahpenjuolga dovdáhit go iešguđet gažaldagaid ja vástádusaid tabealla geahččá. Go leat eanet vástádusat, de ii leat šat várra ahte muhtin dovdáhuvvo.
--
Vástádus 6. Norggas ásset olbmot geain lea iešguđetlágan etnalaš duogáš. Dat mearkkaša ahte hállet iešguđetlágan gielaid ja sis leat iešguđetlágan kultuvrrat. Ovdamearkkat etnalaš duogážiin, dahje etnalaš joavkkuin leat dáža, sámi ja kvena/norggasuopmelaš. Álbmotjoavkkut mat árbevirolaččat leat orron ovttas davvin. Ulbmil dáinna osiin iskkadeamis lea nannet máhttu min fylkka ássiid kultuvrra ja gielladuogáža birra geain lea sámi ja kvena/norggasuopmelaš duogáš.
Go lea ráhkadeamen oppalašgeahčastaga dearvvašvuođadili ja váikkuhanbeliid birra lea gáibádus árvvoštallat álbmotdearvvašvuođahástalusaid sámi álbmogis gielddain ja guovlluin gos lea relevánta, nu go dearvvašvuođaláhka. Lassin geavahuvvojit bohtosat fylkkadearvvašvuođaguorahallamis deavddan SAMINOR:i, mii lea dearvvašvuođa- ja eallindilleguorahallan sámi ja davvi-Norgga doaresbealálbmogis. Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš lea ovttasbargoguoibmi Romssa ja Finnmárkku fylkkadearvvašvuođaguorahallamis.
Go lea ráhkadeamen oppalašgeahčastaga dearvvašvuođadili ja váikkuhanbeliid birra lea gáibádus árvvoštallat álbmotdearvvašvuođahástalusaid sámi álbmogis gielddain ja guovlluin gos lea relevánta, nu go dearvvašvuođaláhka. Lassin geavahuvvojit bohtosat fylkkadearvvašvuođaguorahallamis deavddan SAMINOR:i, mii lea dearvvašvuođa- ja eallindilleguorahallan sámi ja davvi-Norgga doaresbealálbmogis. Sámi dearvvašvuođadutkama guovddáš lea ovttasbargoguoibmi Romssa ja Finnmárkku fylkkadearvvašvuođaguorahallamis.
--
Vástádus 7. Fertet čállit olles loguiguin (ii fal teaksta vástádusas), dahje jus it háliit vástidit de divttát leat vástitkeahttá.